Arvostelu (Käännös tarjoaa RealEscort Käännä. - Klikkaa tästä nähdäksesi alkuperäisen tekstin.) (Klikkaa tästä nähdäksesi käännetyn tekstin)
Dører som aldri vil la seg lukke igjen, kropp eller sjel
Isabella er der i kropp og det rent materielle, men der føler jeg det stopper også. Hennes øyne er rammet inn i dyptsittende mørke ringer, og tilstedeværelsen er litt som et maleri som en scroller nedover i en "Instagram"-feed, det bare er der og man glemmer hva en ser likefort som fingertuppene forlater skjermen. Fargene er fine og motivet til dels behagelig, men det er forgjengelig og forglemmelig. Utfordringen er ikke at det er det ytre som gjør det hele forgjengelig og forglemmelig, det er mangelen på noe annet og en tilstedeværelse som gir uttrykk for at du er nummer 12 den dagen og jo fortere dørhåndtaket blir lukket bak deg desto bedre. Min frykt er den at det er for mange timer på disse spesifikke latina-forankrete individene, og at det hele blir en eneste lang indutsri-lignende tilnærming til yrket de har valgt å tre inn i.
Problemet ligger i at det er en positiv (vel høyst disukterbart) ting for "de" (dette er ikke sagt med tanker om å være generaliserende/rasistisk, men sagt på bakgrunn av den faktiske arbeidsmessige organisatoriske realiteten), men ikke for "oss", for å si det veldig forsiktig. Videre så tror jeg at det kan være lurt å se etter dato for ankomst, og at desto lenger tid som går fra ankomst og til faktisk ønsket møte-dato, desto større er sannsynligheten for at et møte blir preget av en tilstedeværende uunngåelighet som ikke kan oppleves som annet enn kaldhet, om en selvfølgelig ikke er kald selv og bare ønsker"å få det gjort". Det vel jo nok alltids være noen tilhørende/befinnende i den gaten også.
Det positive er dog at bildene stemmer, likevel med en klar grad av retusjering/touch-ups/filter/strategisk sminking/positurer osv. Virkeligheten er vel alltid verre eller da forekommer i en mer redusert grad enn fiksjonen, dessverre, og det er jo nettopp dette det hele befinner seg nedsynket i, en fiksjon. Valget av lokalisasjon er bra, men delt av flere andre under samme vaiende flagg, vel bostedet er delt 9.9 av 10 ganger (fra min erfaring). Så her er det bare å belage seg på å møte kunder (noe jeg har gjort flere ganger), ettersom de som tar for seg kommunikasjonen ikke bryr seg om å tidsmessige beregne ulike ankomst-tider for de som skal møte de ulike bak døren, dessverre....
^
Et "tips" er å se på annonse-teksten, om du ønsker å unngå kollektive-botilstander, ettersom de ikke akkurat er de skarpeste knivene i skuffen, og simpelthen klipp-og-limer det samme for alle jentene som neste alltid er under samme tak. (dette er for de som verdsetter mer "privacy")
Jeg har lagt merke til at flere har kommentert dette tidligere, med frustrasjon som veldig forståelig utgangspunkt, hvor det som har blitt kommentert omhandler både profilenes tjeneste-utvalg men også da muligheten for og forhånds-avtale. Begge de to sistnevnte tingene kan man simpelthen fullstendig glemme, alt som står av tjenester er ikke overlappendende med hva som blir tilbudt på andre siden av døren (vel jo både og, noe tilbys men mye tilbys svært selektivt). Videre så kan jeg nevne at veldig mange "vanlige" inkluderte tjenester blir her tilbudt for ekstra kostnad, i form av utelukkende kontanter, så selv prisene er på mange måter misvisende. Forhånds-avtale er også helt utelukket ettersom det opereres med en første-mann-til-mølla og "samlebånd prinsippet". Med andre ord, de vil aldri under noen omstendigheter avtale på forhånd, i beste fall et par timer, men det er hvor langt det strekker seg. Nevner dette ut ifra erfaring.
Det er fært og ubehagelig å ordlegge meg på denne måten, men det er simpelthen virkeligheten så hva skal en ellers gjøre? Selvfølgelig kan man legge på filter og redigere ting til det bedre, men virkeligheten er virkeligheten. Alt annet vil være en tildekking av det som oppleves gjentatte ganger, hvorav jeg har for nysgjerrighetensskyld møtt Isabella mer enn en gang, for å se om det var snakk om "en dårlig dag", vel, det var det altså ikke slik jeg erfarte..
Ovet jotka eivät koskaan enää sulkeudu, keho tai sielu
Isabella on siellä kehossa ja puhtaasti materiaalisessa, mutta siinä minusta se myös loppuu. Hänen silmänsä on kehystetty syvälle painuneilla tummilla renkaille, ja läsnäolo on vähän kuin maalaus jota selaa alaspäin ”Instagram”-syötteessä, se vain on siellä ja unohtaa mitä näkee yhtä nopeasti kuin sormenpäät jättävät näytön. Värit ovat hienot ja aihe osittain miellyttävä, mutta se on katoavaa ja unohdettavaa. Haaste ei ole se, että ulkoinen tekee kaikesta katoavaa ja unohdettavaa, vaan puute jostain muusta ja läsnäolo joka ilmaisee että olet numero 12 sinä päivänä ja mitä nopeammin ovenkahva sulkeutuu takanasi sen parempi. Minun pelkoni on se, että näillä tietyillä latina-ankkuroiduilla yksilöillä on liian monta tuntia, ja että koko juttu muuttuu yhdeksi pitkäksi teollisuusmaiseksi lähestymistavaksi ammattiin johon he ovat valinneet astua.
Ongelma on siinä, että se on positiivinen (no, erittäin kiistanalainen) asia ”heille” (tätä ei ole sanottu yleistävällä/rasistisella ajatuksella, vaan sanottu todellisen työperäisen organisatorisen realiteetin perusteella), mutta ei ”meille”, sanoakseni hyvin varovaisesti. Lisäksi uskon, että voi olla fiksua katsoa saapumispäivämäärää, ja että mitä pidempi aika kuluu saapumisesta varsinaiseen toivottuun tapaamispäivään, sitä suurempi on todennäköisyys että tapaaminen leimautuu läsnäolevalla väistämättömyydellä jota ei voi kokea muuna kuin kylmyytenä, ellei tietenkään itse ole kylmä ja halua vain ”saada se tehtyä”. Kyllä niitä varmaan aina on joitain siihen katuun kuuluvia/olevia myös.
Positiivista on kuitenkin se, että kuvat pitävät paikkansa, silti selkeällä asteella retusointia/touch-upeja/filttereitä/strategista meikkausta/asentoja jne. Todellisuus on kai aina pahempi tai esiintyy redusoituneemmassa asteessa kuin fiktio, valitettavasti, ja juuri tähän koko juttu on upotettu, fiktioon. Sijainnin valinta on hyvä, mutta jaettu monien muiden kanssa saman liehuvan lipun alla, no asuinpaikka on jaettu 9.9 kertaa 10:stä (kokemukseni mukaan). Joten tässä on vain varauduttava tapaamaan asiakkaita (jotain mitä olen tehnyt useita kertoja), koska ne jotka hoitavat kommunikaatiota eivät välitä aikatauluttaa eri saapumisaikoja niille jotka tapaavat eri henkilöitä oven takana, valitettavasti....
^
Eräs ”vinkki” on katsoa ilmoitustekstiä, jos haluat välttää kollektiivisia asumistiloja, koska he eivät juuri ole terävimpiä veitsiä laatikossa, ja yksinkertaisesti leikkaa-ja-liimaa saman kaikille tytöille jotka melkein aina ovat saman katon alla. (tämä on niille jotka arvostavat enemmän ”privacya”)
Olen huomannut, että useammat ovat kommentoineet tätä aiemmin, turhautuminen hyvin ymmärrettävänä lähtökohtana, jossa kommentoitu koskee sekä profiilien palveluvalikoimaa mutta myös mahdollisuutta ennakkosopimukseen. Molemmat nämä kaksi viimeistä asiaa voi yksinkertaisesti unohtaa täysin, kaikki palvelut jotka on listattu eivät ole päällekkäisiä sen kanssa mitä tarjotaan oven toisella puolella (no sekä että, jotain tarjotaan mutta paljon tarjotaan erittäin valikoivasti). Lisäksi voin mainita, että hyvin monet ”tavalliset” sisältyvät palvelut tarjotaan täällä lisämaksusta, yksinomaan käteisenä, joten jopa hinnat ovat monin tavoin harhaanjohtavia. Ennakkosopimus on myös täysin poissuljettu, koska toimitaan ensimmäinen-mies-myllyyn ja ”liukuhihnaperiaatteella”. Toisin sanoen, he eivät koskaan missään olosuhteissa sovi etukäteen, parhaimmillaan pari tuntia, mutta se on niin pitkälle kuin se ulottuu. Mainitsen tämän kokemuksen perusteella.
On outoa ja epämukavaa muotoilla itsensä tällä tavalla, mutta se on yksinkertaisesti todellisuus, joten mitä muuta pitäisi tehdä? Tietenkin voi laittaa filtterin ja editoida asioita paremmaksi, mutta todellisuus on todellisuus. Kaikki muu olisi peittelyä sille mitä koetaan toistuvasti, josta olen uteliaisuuden vuoksi tavannut Isabellan useammin kuin kerran, nähdäkseni oliko kyse ”huonosta päivästä”, no, se ei siis ollut sellainen kuin koin..
